Mie en lähe mihinkään!
Rakkaat aktiiviset ja epäaktiiviset lukijani, näköjään minulla on tapana kadota säännöllisin väliajoin, mutta voin paljastaa salaisuuden: Palaan aina takaisin. Olisikohan nyt aika kertoilla kesästä?
Olen saanut palautetta, että YouTube-videoiden lataaminen hidastaa blogiani tarpeettoman paljon. Tämän vuoksi olenkin päättänyt, että jatkossa turvaudun enemmän suoriin videolinkkauksiin videoiden tekstin sekaan ujuttamisen sijasta. Toivottavasti ratkaisu miellyttää! Kokonaan ette niistä eroon pääse, sillä joskus on vain paljon selkeämpää havainnollistaa heti, mistä on kyse, ja lukeminenkaan ei hidastu, kun ei tarvitse pomppia välilehdeltä toiselle.
Kesääni on olennaisena osana kuulunut Nick Cave yksine maailman hienoimpine rakkauslauluineen (olen edelleen haltioissani Provinssin-keikasta), Spotifyn saloihin tutustuminen (jos et vielä ole kiinni viimeisimmässä mediavempeleessä, Laguuni.netissä on helppo ja selkeä ohjeistus tähänkin maailmaan), elokuvat (Brüno meni överiksi) ja no, ne festarit! Hirveän paljon hienoja keikkoja, monta monituista keskustelua aiheesta musiikki, monta monituista juomaa (liikaa) ja no, lisää keikkoja! Ilosaarirockissa olin pakahtua PMMP-fanityttönä keikanjälkeiseen ilotulitukseen, Jurassic Rockissa puolestani koin elämäni ensimmäisen tylsän PMMP-keikan. Kaikenlaista!
Palataan astialle, dudes and dudettes.
